Mozart: Ryöstö seraljista

Ryöstö seraljista - teksti

Wolfgang Amadeus Mozart: Ryöstö seraljista (Wien, 1782)

(Die Entführung aus dem Serail)

Saksankielisen oopperan ensivaiheet: Singspiel ja Mozart

Singspiel tarkoitti koomista kansanteatteria, jossa puhuttuun dialogiin lisättiin musiikkia ja lauluja. 1700-luvun mittaan sitä harjoittivat erityisesti kiertelevät seurueet pitkin saksankielisen alueen kaupunkeja. Vaikutteita antoivat myös ranskalainen ja italialainen kansanomainen musiikkiteatteri. Saksan pohjoiset kaupungit kuten erityisesti Hampuri saivat erityisesti vaikutteita Ranskasta ja Lontoosta. Niinpä 1720-luvun suosituin ooppera Lontoossa, Kerjäläisooppera (Gay & Pepusch: The Beggar’s opera) synnytti vastaavanlaisia teoksia myös saksankielellä aina 1750-luvulle asti ja myös Shakespearen näytelmiä tuotettiin Saksaan nimenomaan Hampurin kautta.

Wienin Kärtnertortheater oli kuitenkin koko saksalaisen alueen ainoa pysyvä Singspiel-teatteri. Hanswurst-Stranitzky -seurue aloitti siellä vuonna 1710 toimintansa. Wienin myös hoviooppera ja toisaalta jopa  jesuiittadramaatikkojen perinteet yhdistyivät wieniläisissä kansankomedioissa. Stranitzkyn kuoltua v. 1726 esiin nousi uusia kansanomaisten komedian tekijöitä ja musiikin osuus lisääntyi niissä jatkuvasti. Jälkipolville ei näistä kappaleista ole säilynyt musiikkia ennen 1750-lukua, mutta musiikkinumeroiden määrä ei yleensä ylittänyt kymmentä. Mozartin ensimmäinen saksankielinen, noin 45-minuuttinen ooppera Bastien und Bastienne, syntyi vuonna 1768 magnetismitohtori Franz Anton Mesmerin tuella ja esitettiin tämän puutarhateatterissa Wienin Landstrassella samana vuonna ennen kuin säveltäjä täytti 12 vuotta.

Keisari Joosef II tuki aktiivisesti saksankielisen oopperan kehittymistä Wienissä 1770-luvun loppupuolella perustamalla Deutsche National-Singspiel -yhdistyksen. Tavoitteena oli tuottaa joka vuosi uusi saksankielinen ooppera vastapainona italialaisten ja ranskalaisten teosten ylivallalle. Kuitenkin vasta Mozartin muutto Wieniin lunasti nämä pyrkimykset. Keisari tilasi samantien vuonna 1781 nimenomaan saksankielisen oopperan nuorukaiselta ja huolimatta hovin vaikutusvaltaisten italialaisten muusikoiden vastustuksesta, Ryöstö seraljista –oopperan esitykset saatiin kesällä 1782 menestyksellisesti toteutettua Burgtheaterissa. Kantaesitys merkitsi myös ensimmäisen täysipainoisen saksankielisen oopperan syntyä. Tällä teoksella Mozartin onnistui myös tehdä läpimurto wieniläisen musiikkiyleisön tietoisuuteen ja järkyttää italialaisen oopperan puolustajia. Mozartin toinen merkittävä Singspiel on Taikahuilu, josta saksalaisen oopperan kehitys jatkui Beethovenin ja Carl Maria von Weberin teoksissa. Singspiel-komedioita tehtailtiin Wienissä Mozartin jälkeenkin, mutta yhdelläkään niistä ei ollut samanlaista merkitystä. Vihdoin 1800-luvun puolenvälin jälkeen ranskalainen ja saksalainen operetti siirsivät Singspielin lopullisesti historiaan.

Ryöstö seraljista sisälsi monia uusia ja ennenkuulumattomia tekijöitä, jotka vaikuttivat myös yleisesti oopperan kehitykseen. Tähän asti kaikki saksankieliset oopperat olivat rajoittuneet pieniin ja vaatimattomiin teoksiin. Yhdistämällä napolilaisen buffa-oopperan ja mannheimilaisen orkesterityylin Mozartin onnistui kehittää oma oopperatyylinsä ja laajentaa ja kohottaa samalla Singspiel täysimittaiseksi oopperaksi. Koska aihe oli turkkilainen, saattoi Mozart laajentaa orkesteria monilla lyömäsoittimilla, pikkolohuilulla sekä käyttää klarinetteja ensimmäistä kertaa laajemmin oopperaorkesterissa. Jo alkusoitto luo orientaalisen  ja sadunhohtoisen tunnelman, joka vaihtuu yllättäen Belmonten aariaa lainaten molliin. Kansanomainen komiikka vaihtelee lyyristen aarioiden kanssa ja yhdessä rikkaan orkesteritaustan kanssa onnistuu syventämään henkilöhahmojen tunteet ja kokemukset. Dialogi on puhuttua ja tyylilajiin kuuluu tietysti onnellinen loppu. Yksi musiikillinen huippukohta on Konstanzen virtuoosinen ”Martern aller arten” –aaria.

Libretto: Johann Gottlieb Stephanie C.F. Bretznerin alkuperäistekstin pohjalta

Konstanze    –   sopraano

Blonde           –   sopraano

Belmonte      –    tenori

Pedrillo         –    tenori

Osmin           –    basso

Selim bassa   –    puherooli

Janitsaarikuoro

Juoni:

Konstanze, espanjalainen neito, hänen englantilainen palvelusneitinsä Blonde sekä palvelija Pedrillo ovat joutuneet merirosvojen vangiksi ja sitten orjamarkkinoilla Bassa Selimin ostamina tämän palatsiin. Konstanzen rakastettu Belmonte on joutunut heistä eroon, mutta löytää tiensä Selimin palatsiin. Siellä hän törmää Selimin henkivartijaan Osminiin, joka ärsyyntyy ensimmäisen kerran itsepintaiseen muukalaiseen. Pian Belmonte tapaa palvelijansa Pedrillon ja miehet alkavat puuhata rakastettujensa vapauttamista. Kun Selim saapuu Konstanzen kanssa, tarjoutuu Belmontelle mahdollisuus asettua passan palvelukseen mukamas rakennusmestarina. Osmin ei kuitenkaan päästä häntä silti edelleenkään palatsiin.

Osminin kömpelö yritys lähestyä Blondea ei tuota tulosta. Henkivartijan poistuttua neuvokas Blonde lohduttaa onnetonta Konstanzea. Selim vaatii neitoa antautumaan hänelle, mutta Konstanze vastaa valitsevansa mieluummin kuoleman. Pedrillo kertoo Blondelle Belmonten odottavan palatsin ulkopuolella ja että pakoa valmistellaan. Blonde on suunniltaan ilosta. Juottamalla viiniä Osminille saa Pedrillo raivattua tien Belmontelle ja niin pariskunnat tapaavat ja voivat suunnitella pakoa.

Pakoa yritetään, mutta Osmin nappaa Pedrillon ja Blonden. Eivätkä Konstanze ja Belmontekaan pääse pitkälle, vaan heidätkin raahataan takaisin puutarhaan. Passa Selim tunnistaa Belmontessa verivihollisensa pojan ja haluaa tuomita tämän kuolemaan. Kun Belmonte ja Konstanze lausuvat hyvästit elämälle, yllättää Selim armahtamalla heidät. Vapautus romahduttaa teloitusta innokkaasti odottaneen Osminin.

Tallenne:

Baijerin Valtionooppera (1980)

Orkesterinjohto Karl Böhm

Ohjaus August Everding

Konstanze    –                    Edita Gruberova

Blonde         –                    Reri Grist

Belmonte      –                    Francisco Araiza

Pedrillo         –                    Norbert Orth

Osmin          –                    Martti Talvela

DVD: Staatsoper Stuttgart (1998)

Musiikinjohto Lothar Zagrosek

Ohjaus: Hans Neuenfels

Konstanze    –                    Catherine Naglestad

Blonde         –                    Kate Ladner

Belmonte      –                    Matthias Klink

Pedrillo         –                    Heinz Göhrig

Osmin           –                    Roland Bracht

Stuttgartin oopperakuoro

Näyttelijöitä pääosarooleissa myös

1 Alkusoitto

                      1. näytös:

2 Belmonten aaria

3 Osminin ja Belmonten duetto, jossa Belmonte yrittää päästä Pedrillon luokse, mutta epäluuloinen Osmin ei päästä häntä sisälle

4 Pedrillo ja Osmin

5 Osminin aaria, Pedrillo ärsyttää Osminin suunniltaan

6 Pedrillo ja Belmonte tapaavat

7 Belmonten aaria rakkaudesta Konstanzeen

8 Janitsaarikuoro, Passa Selim tulee

9 Selim yrittää taivuttaa Konstanzea itselleen

10 Konstanzen aaria, jossa hän kertoo rakkaudestaan Belmonteen

11-13 Dialogi. Selim antaa Konstanzelle aikaa huomiseen. Belmonte näkee etäältä Konstanzen. Pedrillo esittelee Selimille Belmonten.

14 Tertsetti: Osmin estää Pedrillon ja Belmonten sisäänpääsyn palatsiin

                      2. näytös:

15-16 Blonde vastustaa Osminin brutaalisuutta ja neuvoo aariassaan miten lähestyminen tulisi hoitaa.

18 Blonden ja Osminin duetto

19 Konstanzen aaria: suru ja alistuneisuus

20 Selim uhkaa kidutuksilla

21 Konstanzen virtuoosiaaria, jossa hän osoittaa rohkeutensa

22 Pedrillo kertoo hyvät uutiset Blondelle: Belmonte ja hän tulevat vapauttamaan heidät keskiyöllä

23 Blonden riemuaaria

24-25 Pedrillo uhmakkaana ja rohkeutta uhkuen aariassaan

26-27 Osminin ja Pedrillon juomalaulu: unilääkettä Kypros-viinissä

28-29 Belmonte ja Konstanze tapaavat. Belmonten rakkausaaria.

30 Kesken iloisen jälleennäkemisen Belmonte ja Pedrillo alkavat epäillä naisten uskollisuutta. Anteeksipyyntöjen jälkeen luottamus palautuu.

                      3. näytös:

31 Keskiyön paosta sovitaan ja pariskunnat eroavat

32 Belmonte on huolissaan mutta luottaa rakkauden voimaan aariassaan

33 Kello12 keskiyöllä. Pedrillon serenadi.

34 Pako katkeaa Osminin tuloon. Osminin riemuaaria.

35 Selim saapuu kun pakolaiset on pidätetty. Belmonte osoittautuu hänen verivihollisensa pojaksi. Poistuessaan Selim lupaa kostaa.

36 Belmonte ja Konstanze valmistautuvat yhdessä kuolemaan. Duetto

37 Passa Selim osoittaa suuruutensa ja vapauttaa kaikki.

38 Kvintetto: Molemmat pariskunnat osoittavat kiitostansa Selimille. Janitsaarikuoro Passa Selimin kunniaksi.