sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Strauss: Mustalaisparoni



Johann Strauss: Mustalaisparoni (Der Zigeunerbaron, Wien 1885)

Johann Strauss vanhempi teki valssista taidemusiikkia, mutta ei halunnut poikansa seuraavan jälkiään. Johann Strauss nuoremman (1825-1899) musiikillinen kasvatus jäi hänen äidilleen kun Strauss vanhempi jätti perheen vuonna 1842. Hän oppi ammattinsa pian ja johti 25-vuotiaana jo omaa orkesteriaan. Strauss nuorempikin tunnettiin lähinnä tanssisäveltäjänä, kunnes 1860-luvulla Offenbachin operetit valloittivat Wienin ja niiden valtava suosio sai myös Straussin kokeilemaan operettien säveltämistä. Indigo ja 40 rosvoa kantaesitettiin menestyksellisesti vuonna 1871, mutta Wienin kriitikot olivat penseitä.

Straussin maine operettisäveltäjänä perustuu pääasiassa kolmeen teokseen. Ne ovat Lepakko (1874), Yö Venetsiassa (1883) ja Mustalaisparoni. Unkarilaiseksotiikkaa oli esiintynyt jo Lepakossa, mutta Mustalaisparonin alkusyynä oli Straussin halu perehtyä paremmin madjaarien kulttuuriin. Vuonna 1882 hän tutustui Unkarin matkallaan vaimonsa Adelen välityksellä kirjailija Mór Jokaihin. Tämän rakkausromaani Sáffi sijoittui Temesvariin, nykyisen Romanian Timisoaraan. Kirja tarjosi Straussin musiikilliselle mielikuvitukselle sopivasti virikkeitä. Ignaz Schnitzer muunsi kertomuksen libretoksi, mutta Strauss ehätti säveltämään suuren osan musiikista jo ennen tekstin valmistumista. Muiden töiden aiheuttamien viivytysten jälkeen ensi-ilta koitti Theater an der Wienissä vasta lokakuussa 1885. Teos oli suuri menestys, ja pian sitä esittivät kymmenet teatterit ympäri Eurooppaa. Vaikka Strauss toivoi oopperamaisen operettinsa valloittavan myös Wienin Hovioopperan, jouduttiin debyyttiä siellä odottamaan 25 vuotta.

Mustalaisparoni on ylistys Itävallan kaksoismonarkialle eli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan personaaliunionille (Valtioliitto syntyi varsinaisesti vuonna 1867). Unkarin ylpeät husaarit lähtevät sotaan Itävallan puolesta vuonna 1740 ja palaavat voittoisina Wieniin vuonna 1742. Sota tunnetaan Itävallan perimyssotana (1740-48) ja sitä käytiin usean Euroopan valtion välillä (näennäisesti) siitä, oliko Maria Teresialla oikeus Itävallan ja Unkarin kruunuun.


Juoni:
Tapahtumapaikkana on Baanaatti eli Temesvarin ympäristö ja Wien v. 1740-42 Maria Teresian hallitessa Itävaltaa arkkiherttuattarena ja Unkaria kuningattarena. Nuorukainen Sandor Barinkay ja kuninkaallinen komissaari Carnero palaavat takaisin edellisen kotiseudulle, josta hänen perheensä joutui pakenemaan 25 vuotta aiemmin turkkilaissodan riehuessa. Barinkayn talon on ottanut haltuunsa sikakasvattaja Zsupan. Barinkayn raunioitunutta sukulinnaa taas asuttavat mustalaiset. Välttääkseen konfliktin Sandor kosii Zsupanin tytärtä, mutta Arsena torjuu hänet alempiarvoisena ja lisäksi nuori Ottokar rakastaa tyttöä salaisesti. Komissaari löytää yllätyksekseen entisen puolisonsa Mirabellan, josta joutui sodan melskeissä eroon, Arsenan kotiopettajattarena. Ottokar on hänen poikansa.

Alueen mustalaiset ja heidän joukossaan vanha Czipra tunnistavat Sandorin entisen tilanherran pojaksi ja tunnustavat hänet herrakseen nimittäen hänet mustalaisparoniksi. Titteli ei kuitenkaan kelpaa Arsenalle ja hänen isälleen. Sandor purkaa kihlauksensa. Hän on rakastunut Czipran kasvattityttäreen Saffiin, ja komissaarin tyrmistykseksi viettää tämän kanssa hääyötä esi-isiensä linnanraunioilla.

Czipran avulla Sandor löytää aarteen, joka sijaitsee suvun mailla. Sen omistusoikeus aiheuttaa kiistelyä kuten myös epäsäätyinen suhde. Kreivi Homonay kerää husaarijoukkoja sotaan. Lopulta kaikki miehet joutuvat värvätyiksi. Czipran paljastettua Saffin todellinen syntyperä passan tyttärenä masentuu Sandor ja lähtee muiden mukana sotaan.

Husaarijoukot saapuvat Wieniin parin vuoden sotimisen jälkeen. Komissaari Carnero joutuu nöyryytettynä eroamaan, kun hänen raporttinsa ei teekään toivottua vaikutusta ruhtinas Kaunitziin Hofburgissa. Miehiä palkitaan ansioistaan. Sandor saa kreiviltä paronin arvon ja oikeuden aarteeseen. Ottokar ja Arsena voivat mennä naimisiin. Saffi yllättää Sandorin, joka uudessa arvossaan voi onnellisena avioitua hänen kanssaan.






DVD: Filmiversio v. 1975, ohjaus Arthur Maria Rabenalt
RSO Stuttgart, johtaa Kurt Eichhorn


Roolit:

Kreivi Peter Homonay       baritoni                                                    Wolfgang Brendel
Kreivi Carnero                   basso                                                         Hans Krämmer
Sándor Barinkay                tenori                                                        Siegfried Jerusalem
Kálmán Zsupán                  basso                                                         Ivan Rebroff
Arsena                                subretti                                                     Janet Perry
Mirabella                            mezzosopraano                                        Martha Mödl
Ottokar                               tenori                                                        Willi Brokmeier
Czipra                                 altto                                                          Biserka Cvejic
Saffi                                    sopraano                                                   Ellen Shade
Ruhtinas Kaunitz                                                                                 Janez Vrovez
Sihteeri                                                                                                Eckhart Dux

Kohtauksia:

1 Alkusoitto (Komissaari Kreivi Carnero etsii määräyksestä Sandor Barinkayn palauttaakseen tällä turkkilaissodissa menetetyt maat Baanaatin alueella)
2 Sandor Barinkay kertoo vuosistaan temppujentekijänä
3 Jokimatka (kuoro), Passan aarre, Barinkayn maat ja linnanraunio
4 Czipra ennustaa Sandorille ja komissaarille, toimii todistajana ja…katoaa
5-6 Sikafarmari Zsupan, jonka täytyy luovuttaa anastamansa maat Barinkaylle, helpoiten antamalla tyttärensä Arsenan Sandorille puolisoksi. Komissaarikin löytää puolisonsa ja poikansa.
7 Arsena saapuu hunnutettuna
8 Kaikki ihastelevat tytön kauneutta, mutta häihin hän ei suostu Sandorin kanssa, jollei tämä hanki paronin arvoa. Ottokar on hänen salainen lemmittynsä.
9 Saffi laulaa mustalaislaulua ja saapuu kasvattiäitinsä Czipran luo. Sandor seuraa häntä. Naiset johdattavat Sandorin vanhaan kotiinsa.
10 Ottokar yöllisessä tapaamisessa Arsenan kanssa. Sandor seuraa vihaisena.
11-12 Mustalaiset palaavat markkinoilta ja tunnustavat oitis Barinkayn herrakseen.
13 ”Mustalaisparooni” herättää Zsupanin ja Arsenan, mutta vain Saffi ja mustalaiset uskovat ja kunnioittavat häntä.
14 Niinpä Sandor yllättäen julistaakin Saffin olevankin hänen morsiamensa ja hylkää Arsenan. Tämä tyrmistyttää kaikki ja saa Zsupanin nöyryytettynä raivostumaan. Mustalaiset suojaavat kun Sandor ja Saffi poistuvat onnellisina.
2. näytös
15 Aamun sarastaessa Sandorin ja Saffin duetto Czipran vartioidessa
16 Czipra on unessa nähnyt aarteen paikan. Aarre löytyykin. Trio.
17 Mustalaisleiri herää ja alkaa takoa rautaa. Kuoro.
18 Komissaari vaatii Sandoria ja Saffia vastuuseen ja kysyy kuka heidät muka on vihkinyt: vastaus Peipponen, Satakieli ja haikara! Aarre aiheuttaa levottomuutta
19 Kreivi Homonay kerää keisarillisia husaarijoukkoja sotaan Espanjaa vastaan, myös Ottokarin ja Zsupanin.
20 Komissaari perää oikeuksiaan, mutta kreivi Homonay asettuu Sandorin puolelle, kun tämä antaa aarteen isänmaan palvelukseen ja sitä paitsi, keisarinnan lähettiläs unohtaa olevansa Unkarin maaperällä!
21 Czipra paljastaa kuka Saffi on: Temesvarin viimeisen passan tytär!
22 Mutta Sandor ei enää voikaan mennä naimisiin ruhtinaan tyttären kanssa. Hän jättää tämän onnettomana ja värväytyy husaariksi.
3. näytös:
23 Wien, kaksi vuotta myöhemmin: husaarit rauhan koitettua pääkaupungissa.
24 Komissaari joutaa eläkkeelle, harmikseen. Saffi haluaa edelleen Sandorin.
25 Zsupan ei kunnostautunut armeijassa sotilaana vaan varkaana
26 paraati
27 Sandor saa palkinnoksi urhoollisuudestaan paronin arvon. Ottokar ja Arsena saavat toisensa. Saffi yllättää Sandorin ja nyt hän voi suostua liittoon.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti