Johann Strauss:
Mustalaisparoni (Der Zigeunerbaron, Wien 1885)
Johann Strauss vanhempi teki valssista taidemusiikkia, mutta
ei halunnut poikansa seuraavan jälkiään. Johann Strauss nuoremman (1825-1899)
musiikillinen kasvatus jäi hänen äidilleen kun Strauss vanhempi jätti perheen
vuonna 1842. Hän oppi ammattinsa pian ja johti 25-vuotiaana jo omaa
orkesteriaan. Strauss nuorempikin tunnettiin lähinnä tanssisäveltäjänä, kunnes
1860-luvulla Offenbachin operetit valloittivat Wienin ja niiden valtava suosio
sai myös Straussin kokeilemaan operettien säveltämistä. Indigo ja 40 rosvoa
kantaesitettiin menestyksellisesti vuonna 1871, mutta Wienin kriitikot olivat
penseitä.
Straussin maine operettisäveltäjänä perustuu pääasiassa
kolmeen teokseen. Ne ovat Lepakko (1874), Yö Venetsiassa (1883) ja
Mustalaisparoni. Unkarilaiseksotiikkaa oli esiintynyt jo Lepakossa, mutta
Mustalaisparonin alkusyynä oli Straussin halu perehtyä paremmin madjaarien
kulttuuriin. Vuonna 1882 hän tutustui Unkarin matkallaan vaimonsa Adelen
välityksellä kirjailija Mór Jokaihin. Tämän rakkausromaani Sáffi sijoittui
Temesvariin, nykyisen Romanian Timisoaraan. Kirja tarjosi Straussin
musiikilliselle mielikuvitukselle sopivasti virikkeitä. Ignaz Schnitzer muunsi
kertomuksen libretoksi, mutta Strauss ehätti säveltämään suuren osan musiikista
jo ennen tekstin valmistumista. Muiden töiden aiheuttamien viivytysten jälkeen ensi-ilta
koitti Theater an der Wienissä vasta lokakuussa 1885. Teos oli suuri menestys,
ja pian sitä esittivät kymmenet teatterit ympäri Eurooppaa. Vaikka Strauss
toivoi oopperamaisen operettinsa valloittavan myös Wienin Hovioopperan,
jouduttiin debyyttiä siellä odottamaan 25 vuotta.
Mustalaisparoni on ylistys Itävallan kaksoismonarkialle eli
Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan personaaliunionille (Valtioliitto
syntyi varsinaisesti vuonna 1867). Unkarin ylpeät husaarit lähtevät sotaan
Itävallan puolesta vuonna 1740 ja palaavat voittoisina Wieniin vuonna 1742.
Sota tunnetaan Itävallan perimyssotana (1740-48) ja sitä käytiin usean Euroopan
valtion välillä (näennäisesti) siitä, oliko Maria Teresialla oikeus Itävallan ja
Unkarin kruunuun.
Juoni:
Tapahtumapaikkana on Baanaatti eli Temesvarin ympäristö ja
Wien v. 1740-42 Maria Teresian hallitessa Itävaltaa arkkiherttuattarena ja
Unkaria kuningattarena. Nuorukainen Sandor Barinkay ja kuninkaallinen komissaari
Carnero palaavat takaisin edellisen kotiseudulle, josta hänen perheensä joutui
pakenemaan 25 vuotta aiemmin turkkilaissodan riehuessa. Barinkayn talon on
ottanut haltuunsa sikakasvattaja Zsupan. Barinkayn raunioitunutta sukulinnaa
taas asuttavat mustalaiset. Välttääkseen konfliktin Sandor kosii Zsupanin
tytärtä, mutta Arsena torjuu hänet alempiarvoisena ja lisäksi nuori Ottokar
rakastaa tyttöä salaisesti. Komissaari löytää yllätyksekseen entisen puolisonsa
Mirabellan, josta joutui sodan melskeissä eroon, Arsenan kotiopettajattarena.
Ottokar on hänen poikansa.
Alueen mustalaiset ja heidän joukossaan vanha Czipra
tunnistavat Sandorin entisen tilanherran pojaksi ja tunnustavat hänet
herrakseen nimittäen hänet mustalaisparoniksi. Titteli ei kuitenkaan kelpaa
Arsenalle ja hänen isälleen. Sandor purkaa kihlauksensa. Hän on rakastunut
Czipran kasvattityttäreen Saffiin, ja komissaarin tyrmistykseksi viettää tämän
kanssa hääyötä esi-isiensä linnanraunioilla.
Czipran avulla Sandor löytää aarteen, joka sijaitsee suvun
mailla. Sen omistusoikeus aiheuttaa kiistelyä kuten myös epäsäätyinen suhde.
Kreivi Homonay kerää husaarijoukkoja sotaan. Lopulta kaikki miehet joutuvat
värvätyiksi. Czipran paljastettua Saffin todellinen syntyperä passan tyttärenä
masentuu Sandor ja lähtee muiden mukana sotaan.
Husaarijoukot saapuvat Wieniin parin vuoden sotimisen
jälkeen. Komissaari Carnero joutuu nöyryytettynä eroamaan, kun hänen
raporttinsa ei teekään toivottua vaikutusta ruhtinas Kaunitziin Hofburgissa.
Miehiä palkitaan ansioistaan. Sandor saa kreiviltä paronin arvon ja oikeuden aarteeseen.
Ottokar ja Arsena voivat mennä naimisiin. Saffi yllättää Sandorin, joka uudessa
arvossaan voi onnellisena avioitua hänen kanssaan.
DVD: Filmiversio
v. 1975, ohjaus Arthur Maria Rabenalt
RSO Stuttgart, johtaa Kurt Eichhorn
Roolit:
Kreivi Peter Homonay baritoni Wolfgang
Brendel
Kreivi Carnero basso Hans Krämmer
Sándor Barinkay tenori Siegfried Jerusalem
Kálmán Zsupán basso Ivan Rebroff
Arsena subretti Janet Perry
Mirabella mezzosopraano Martha Mödl
Ottokar tenori Willi Brokmeier
Czipra altto Biserka Cvejic
Saffi sopraano Ellen
Shade
Ruhtinas Kaunitz Janez Vrovez
Sihteeri Eckhart Dux
Kohtauksia:
1 Alkusoitto (Komissaari Kreivi Carnero etsii määräyksestä
Sandor Barinkayn palauttaakseen tällä turkkilaissodissa menetetyt maat Baanaatin alueella)
2 Sandor Barinkay kertoo vuosistaan temppujentekijänä
3 Jokimatka (kuoro), Passan aarre, Barinkayn maat ja
linnanraunio
4 Czipra ennustaa Sandorille ja komissaarille, toimii
todistajana ja…katoaa
5-6 Sikafarmari Zsupan, jonka täytyy luovuttaa anastamansa
maat Barinkaylle, helpoiten antamalla tyttärensä Arsenan Sandorille puolisoksi.
Komissaarikin löytää puolisonsa ja poikansa.
7 Arsena saapuu hunnutettuna
8 Kaikki ihastelevat tytön kauneutta, mutta häihin hän ei
suostu Sandorin kanssa, jollei tämä hanki paronin arvoa. Ottokar on hänen
salainen lemmittynsä.
9 Saffi laulaa mustalaislaulua ja saapuu kasvattiäitinsä
Czipran luo. Sandor seuraa häntä. Naiset johdattavat Sandorin vanhaan kotiinsa.
10 Ottokar yöllisessä tapaamisessa Arsenan kanssa. Sandor
seuraa vihaisena.
11-12 Mustalaiset palaavat markkinoilta ja tunnustavat oitis
Barinkayn herrakseen.
13 ”Mustalaisparooni” herättää Zsupanin ja Arsenan, mutta
vain Saffi ja mustalaiset uskovat ja kunnioittavat häntä.
14 Niinpä Sandor yllättäen julistaakin Saffin olevankin
hänen morsiamensa ja hylkää Arsenan. Tämä tyrmistyttää kaikki ja saa Zsupanin
nöyryytettynä raivostumaan. Mustalaiset suojaavat kun Sandor ja Saffi poistuvat
onnellisina.
2. näytös
15 Aamun sarastaessa Sandorin ja Saffin duetto Czipran
vartioidessa
16 Czipra on unessa nähnyt aarteen paikan. Aarre löytyykin.
Trio.
17 Mustalaisleiri herää ja alkaa takoa rautaa. Kuoro.
18 Komissaari vaatii Sandoria ja Saffia vastuuseen ja kysyy
kuka heidät muka on vihkinyt: vastaus Peipponen, Satakieli ja haikara! Aarre
aiheuttaa levottomuutta
19 Kreivi Homonay kerää keisarillisia husaarijoukkoja sotaan
Espanjaa vastaan, myös Ottokarin ja Zsupanin.
20 Komissaari perää oikeuksiaan, mutta kreivi Homonay
asettuu Sandorin puolelle, kun tämä antaa aarteen isänmaan palvelukseen ja sitä
paitsi, keisarinnan lähettiläs unohtaa olevansa Unkarin maaperällä!
21 Czipra paljastaa kuka Saffi on: Temesvarin viimeisen
passan tytär!
22 Mutta Sandor ei enää voikaan mennä naimisiin ruhtinaan
tyttären kanssa. Hän jättää tämän onnettomana ja värväytyy husaariksi.
3. näytös:
23 Wien, kaksi vuotta myöhemmin: husaarit rauhan koitettua
pääkaupungissa.
24 Komissaari joutaa eläkkeelle, harmikseen. Saffi haluaa
edelleen Sandorin.
25 Zsupan ei kunnostautunut armeijassa sotilaana vaan
varkaana
26 paraati
27 Sandor saa palkinnoksi urhoollisuudestaan paronin arvon.
Ottokar ja Arsena saavat toisensa. Saffi yllättää Sandorin ja nyt hän voi
suostua liittoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti